Ficcikirjasto

Vesi valuu pitkin märkäpukuani ja niskaani. Tartun puvun vetoketjuun ja nykäisen sen alas katseiden porautuessa suuntaani. Pystyn miltei näkemään päiden yläpuolella heiluvat kysymysmerkit. Teille olen tunkeilija, mahdollinen vihollinen jopa.

Astut eteeni ja vaadit nähdä silmäni. Vatsani kääntyy ympäri. Tämä on tässä, peli on pelattu.

Sinun ripsesi ovat vahvat. Tuijotan niitä, kun olen vihdoin avannut värisevät luomeni. Vajoan, miltei hukun. Sydämeni jyskyttää kuin shoopufin jalka joessa tarpoessa. Kurkkuuni juuttuu jotain tahmeaa ja haluaisin sukeltaa takaisin veteen.

Nyökkäät ja käännyt katsomaan muita. Ilma pakenee rinnastani, kun epäilyksen varjot sulavat teidän kasvoiltanne. En voittanut taistelua, mutta aion voittaa sodan. En anna Yunien kuolla.