Torstai 24. joulukuuta 2015
Yuffie
istui sängyllä ja kiskoi sukkahousuja jalkaansa. Lyhyt punainen hame ja
tummanharmaa istuva pusero odottivat tuolin selkämyksellä vuoroaan. Yuffien
mieliksi Vincent oli suostunut laittamaan ylleen viininpunaisen neulepaidan. Se
kutitti hieman, mutta ehkä hän kestäisi siinä yhden päivän ja illan ajan.
Vincentillä
oli kummallinen tunne, että Yuffie pukeutui tavallistakin hitaammin. Se oli
outoa, sillä Vincent oli kyllä muistanut kertoa, että Tifa odotti heitä
puurolle heti puolenpäivän pintaan.
Vihdoin
Yuffie kuitenkin kiskaisi paidankin päänsä ylitse ja totesi olevansa
jotakuinkin valmis. Mitä se käytännössä tarkoitti, sitä Vincent ei tiennyt.
Kenties jotain oleellista vielä puuttui kokonaisuudesta, vaikka se hänen
silmiinsä näytti täydelliseltä.
Eteisessä
lahjakassin kohdalla Yuffie pysähtyi uudemman kerran. Vincent oli juuri
kumartumassa ja tarttumassa kenkiinsä, mutta liike jäi kesken.
”Puuttuuko
jotain?” hän huokaisi. Yuffie kääntyi ympäri ja nyökkäsi.
”Sinun
lahjasi”, tämä vastasi.
”Voit
antaa sen, kun palaamme kotiin”, Vincent ehdotti.
”Ei,
minä päätin, että annan sen, ennen kuin näemme muut”, Yuffie vastasi niin
nopeasti, että sanat törmäilivät toisiinsa. Vincent kohotti kulmiaan ja
katseli, kuinka Yuffie liikehti levottomana. Häntä alkoi jo hieman hirvittää.
Mitä ihmettä tämä oli tällä kertaa keksinyt?
Yuffie
näytti epäröivän, mutta tarttui lopulta Vincentiä ranteesta. Vincent katsoi
omaa kättään ja sitten Yuffieta. Tämä nykäisi hänen kättään ja painoi sen
omalle vatsalleen.
”Minun
pitää kertoa vielä yksi juttu makosta ja Waylandin tutkimuksesta”, Yuffie
kuiskasi hädin tuskin kuuluvasti. ”Mako ei ainoastaan kulkeudu ihmisestä
toiseen yhdynnässä, pitkällä aikavälillä se heikentää hormonaalisen ehkäisyn
toimintaa.”
Vincent
räpäytti silmiään. Mitä Yuffie yritti sanoa? Hän vilkaisi kättään uudemman
kerran. Yuffie piteli sitä edelleen omalla vatsallaan. Samalla vatsalla, jonka
lievää pyöristymistä Vincent oli muutama päivä sitten ihmetellyt. Miten hän oli
ollut niin sokea?
”Oletko
sinä..?” Yuffie nyökkäsi jo, ennen kuin Vincent sai esitettyä kysymyksensä
loppuun saakka. Hänen rinnassaan läikähti. Hän nykäisi kätensä Yuffien otteesta
ja sieppasi tämän syliinsä. Yuffien kädet kietoutuivat hänen kaulaansa, kun hän
kiepsautti tämän pari kertaa ympäri eteistä.
”Hyvää
joulua, Vinnie!” Yuffie kuiskasi Vincentin korvaan. Sillä hetkellä Vincent
rakasti joulua enemmän kuin mitään muuta juhlaa.
Ei kommentteja
Kiitos palautteestasi!