Ficcikirjasto

Kaiken jälkeen on alkuperäisen Final Fantasy VII -pelin pohjalta kirjoitettu fanzine, josta olen teettänyt myös pienen fyysisen painoksen. Zinen oli tarkoitus tulla taidekujamyyntiin vuonna 2020, mutta koronan takia ei taidekujailu kuitenkaan ole onnistunut.

Mikäli haluat oman fyysisen kappaleen, voit tilata sen minulta sähköpostitse: anna[piste]kaija[at]outlook[piste]com.

Zinen hinta on 10 €.

Hinnalla katetaan painokustannukset sekä postitus Suomen sisällä.

Ikäraja: K-13

Kuvaus: Alkuperäisen pelin tapahtumista on kulunut noin 10 vuotta. Tifa pyörittää edelleen 7th Heavenia ja elämä tuntuu jumahtaneelta samalla, kun kaikki hänen ystävänsä ovat menneet eteenpäin. Ystävänpäivän iltana Yuffie kuitenkin onnistuu järjestämään Tifalle yllätyksen.

”Ei minulla ole erityisiä suunnitelmia. 7th Heavenissa riittää tekemistä, ja jonkun on huolehdittava Denzelistä. Cloud kyllä osallistuu koulukustannuksiin ja viettää aikaa hänen kanssaan, mutta –” Tifa vastasi Yuffien esittämään kysymykseen siitä, mitä hän aikoi tehdä elämällään.

Viimeiset kaksi kuukautta olivat menneet jonkinlaisessa sumussa. Asiat Cloudin kanssa olivat lähteneet eteenpäin, ja nyt mies jopa puhui Tifalle asioistaan. Se oli helpottavaa ja kamalaa. Cloud oli päästänyt hänestä irti jo vuosia sitten, mutta hän itse ei ollut osannut. Tifa oli elänyt kuvitelmassa, ja Cloud oli antanut hänen elää siinä, koska niin oli helppoa. Millaisia ansoja ihmiset pystyivätkään itselleen rakentamaan!

”Tiedät, etten tarkoittanut tuota. Sinä näivetyt siellä tiskin takana, jos et koskaan pidä hauskaa.” Yuffien sanat katkaisivat Tifan ajatusketjun ennen kuin se pääsi kunnolla vauhtiin.

”Minulla on hauskaa, kun te kaikki tulette tänne viettämään iltaa.”

Yuffien katse oli paljon puhuva. Hän määritteli hauskanpidon hyvin eri tavalla kuin Tifa ja nyt näki, että hän oli valmistautunut visiittiinsä. Yuffie ei ollut tullut vain kertomaan salasuhteestaan Vincentiin. Sen verran Tifa ystäväänsä tunsi, että tiesi hänen suunnittelevan jotain. Juuri nyt ei vain ollut hyvä hetki. 

Tifalla ei ollut aikaa uusille kuvioille vaan hän tarvitsi juuri nyt tasaista arkea, ehkä jopa vähän harmautta. Toisaalta samaan aikaan pieni ääni muistutti, että myös hän ansaisi jotain kutkuttavaa. Aivan kuin joku olisi kuiskutellut hänen korvaansa ja yrittänyt muistuttaa, että joskus jopa hän oli osannut irrotella, tarttua hetkeen ja tehdä asioita miettimättä mahdollista myöhempää katumusta.

Tifa oli ehkä aina ollut vastuuntuntoinen, mutta nuorempana hän oli osannut myös heittäytyä hetken vietäväksi. Niin kuin silloin vuosia sitten Gold Saucerissa, kun ilta oli saanut yllättävän käänteen.