Fandom: Final Fantasy VII (Remake)
Beta: Cresta
Ikäraja: K-18 (koska Renon ajatukset)
Varoitukset: Rumaa kielenkäyttöä, rivouksia, kyseenalaisia asenteita ja ylipäätään Renon likainen mieli
Kuvaus: Turkit viettävät iltaa 7th Heavenissa, eikä Reno saa taas kerran katsettaan irti Tifan täydellisestä kropasta. Tällä kertaa hän päättää toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja vihdoin saada haluamansa.
Kirjoittajan huomioita: En ole koskaan aiemmin kirjoittanut Reno x Tifa -parituksella mitään. Itse asiassa en ylipäätään ole kirjoittanut Renoa muuten kuin pienessä sivuroolissa, joten tämä projekti oli käytännössä harppaus tuntemattomalle vyöhykkeelle.
Halusin kuitenkin kirjoittaa tämän MariKamalialle, koska hän teki minulle ihanan Rude x Tifa -fanitaidekuvan. Tämä ei nyt ole samanlaista ihanaa herkistelyä, koska Reno vain lähti viemään tarinaa hyvin toisenlaiseen suuntaan. Kiitos ja anteeksi.
Erävoitto
”Ovatko Lockhartin hinkit kasvaneet entisestään?”
Renon kysymykseen ei koskaan tullut vastausta, mutta sen sijaan hän sai mulkaisun Elenalta ja huomautuksen naisvihamielisestä asenteesta.
”Häh? Minähän rakastan naisia kaikilla mahdollisilla tavoilla”, Reno sanoi ja kumosi viskilasinsa tyhjäksi.
Lockhart hyöri baaritiskin takana tavalliseen tapaansa. Välillä näytti siltä, että hän tiesi seuraavan asiakkaan tilauksen ennen kuin tämä oli edes sanonut sitä. Tuopit täyttyivät, viskilasin pohjalle kolisi jäätä ennen taivaallisen juoman laskua, ja täydelliset rinnat myötäilivät Lockhartin jokaista liikettä. Niiden väliin olisi ollut mahtavaa laueta.
Reno nojautui taaksepäin tuolissaan ja nosti tuopin huulilleen. Mistään ei saanut yhtä hyvää olutta kuin 7th Heavenista. Mistähän Lockhart tilasi sen? Oliko nainen perustanut salaa oman panimon? Ajatus nosti huulille virnistyksen ja olut valui väärään kurkkuun saaden Renon rykimään.
”Helvetti, Reno”, Elena sanoi. ”Kykenetkö olemaan enää yhtään kuvottavampi?”
Tseng oli yhtä ilmeetön kuin aina mutta laski oman tuoppinsa pöydälle ja vilkaisi köhivää Renoa. Ruden toinen kulmakarva nousi aavistuksen verran. Elettä ei todennäköisesti huomannut kukaan muu kuin Reno, joka oli vuosien varrella harjaantunut havaitsemaan työparinsa jokaisen mikroilmeen.
Reno sai juuri yskänsä loppumaan, kun Lockhart purjehti pöytään keräämään tyhjiä laseja. Punaviiniset silmät loivat Renoon katseen, joka sai vatsan muljahtamaan. Läpät sikseen, tuo nainen sai sykkeen nousemaan pelkällä läsnäolollaan, mutta oli yhtä saavuttamaton kuin kuu. Vaikka Edgessä kiersi sitkeä huhu – okei, Rude oli sanonut asiasta kerran – että Strife ja Lockhart eivät olleet enää yhdessä, ei Lockhart tiettävästi ollut lämmennyt kenenkään iskuyrityksille. Reno oli kyllä nähnyt, kuinka taidokkaasti nainen hätisti tarjokkaat kimpustaan ja tarvittaessa heitti omakätisesti ulos baarista.
Sekään ei toisaalta olisi ollut huono vaihtoehto, ainakin olisi päässyt lähikontaktiin hetkeksi. Kipakka nyrkki jättäisi todennäköisesti leuan kipeäksi, mutta se oli hinta, jonka Reno oli valmis maksamaan.
”Oletko kunnossa?” Lockhart kysyi. ”Näytti siltä, että vetäisit äsken olutta väärään kurkkuun?”
Pehmeän ystävällinen ääni. Asiakaspalvelua selvästi. Kyllä Reno tiesi, etteivät Avalanchen jäsenet edelleenkään katsoneet Turkeja kovin suopeasti.
”Olen kunnossa”, Reno sai hämmästykseltään sanottua. Hän ei yleensä jäänyt sanattomaksi missään tilanteessa, mutta nyt sellainen hetki oli käynyt lähellä.
”Hyvä. Olisi ollut ikävää, jos jotain olisi sattunut”, Lockhart vastasi ja hymyili niin, että syke pompahti pari pykälää.
”Voisin ottaa toisen samanlaisen”, Reno sanoi ja kohotti tuoppiaan.
Lockhart nyökkäsi ja jatkoi lasien keräämistä muista pöydistä. Lyhyt musta minihame tuskin peitti takapuolta. Sen helman ja ylipolvensukkien väliin jäi alue, joka herätti halun iskeä kiinni. Kun lantio vielä keinahteli jokaisella askeleella, Renon oli lopulta pakko kääntää hetkeksi katse toiseen suuntaan. Panetusolut ja Lockhart olivat hasardi yhdistelmä.
Ilta mateli eteenpäin tavalliseen tapaansa. Kun valomerkki tuli, Reno ei ollut varma, montako olutta oli kaatanut kurkustaan alas. Tseng ja Elena olivat liuenneet paikalta jo aiemmin, eikä Rudekaan ollut lopulta jaksanut jäädä baariin notkumaan vaan oli ilmoittanut painuvansa kotiin. Rude oli jopa tarjonnut Renolle kyytiä, mutta Reno oli kieltäytynyt. Tämä olisi hänen iltansa. Tänään hän löytäisi itsensä joko kyntämässä Lockhartia tai katua baarin edessä riippuen naisen suostuvaisuudesta.
Viimeiset asiakkaat valuivat ulos juuri ennen baarin sulkeutumista. Reno tyhjensi tuoppinsa ja kolautti sen pöytään niin, että Lockhart säpsähti. Oliko hän edes huomannut, että Reno istui yhä nurkassa?
”Suljemme tältä illalta”, Lockhart sanoi ja tarttui tuopin kahvaan.
Reno laski kätensä Lockhartin ranteelle ja sai naisen pysähtymään. Punaviinikatse kohtasi hänen silmänsä, ja huulet raottuivat äänettömään kysymykseen. Hemmetti, niiden välistä olisi mahtavaa työntää kieli ja ehkä myös jotain muuta. Jätetään se ehkä pois.
Lockhart nykäisi kätensä Renon otteesta ja kiirehti viemään tuopin pestäväksi. Reno kampesi itsensä ylös tuolista ja huojahti kohti pöytää. Pahus, humalan aste oli korkeampi kuin hän oli arvellut. Olisi pitänyt suostua siihen kyytitarjoukseen.
Reno huojahteli kohti ovea. Helvetti, ei hän turhaan ollut kuluttanut koko iltaa tässä kuppilassa. Hän kääntyi ympäri ja kohtasi rinnan ylle ristityt käsivarret sekä tiukan katseen.
”Tuo on tuhlausta”, Reno sanoi ennen kuin ehti ajatella loppuun saakka.
”Mikä niin?” Lockhart kysyi. Aito hämmästys pyöristi hänen huulensa. Varmaan tahallista kiusausta, koska epäilemättä Lockhart luki miehiä kuin avointa verkkofoorumia.
Aivot olivat tahmeat. Tilanne olisi pitänyt pelastaa jotenkin. Kyllä Reno tiesi, ettei naisille voinut laukoa päin naamaa kaikkea, mitä ajatteli. Piti hienosäätää, olla sopivan rivo muttei ylittää tiettyä määrittelemätöntä rajaa.
”Kasvaneiden hinkkien piilottelu käsien takana vai?” Lockhart kysyi.
Helvetti. Miten hyvä kuulo Lockhartilla oikein oli?
”Soitanko sinulle taksin?” Lockhart jatkoi, ennen kuin Reno ehti vastata.
”Voin soittaa itse.”
”Hyvä. Osaat varmaan ulos?”
Lockhart käänsi selkänsä, käveli tiskin taakse ja kostutti rätin, jolla alkoi pyyhkiä pöytiä. Rinnat hytkyivät liikkeen voimassa ja aiheuttivat sietämättömän pakotuksen Renon haaroissa.
”Ovi on siellä selkäsi takana”, Lockhart sanoi vaivautumatta katsomaan Renoon.
”Entä jos tarjoaisit yösijan?”
Nyt Lockhart suoristautui. Reno katsoi suoraan silmiin ja antoi vakiovirnistyksen nousta huulilleen. Sen, joka sai yökerhon pimut lakoamaan jalkoihin. Tiedän, että näytän pantavan hyvältä -virnistyksen.
Lockhart käveli hitaasti salin halki. Matka näytti kestävän ikuisuuden, eikä Reno tiennyt, olisiko mieluummin tarkastellut tiukan topin peittämää rintavarustusta vai herkullisesti kaareutuvaa lantiota.
Virne Renon huulilla leveni, kun Lockhart pysähtyi hänen eteensä. Punaviinisilmien katse oli järkähtämätön. Se kaivautui sisään ja jätti pysyvän muistijäljen. Lockhart kohotti molemmat kätensä, ja Renon katse putosi vaistomaisesti pari pykälää, kun rinnat olivat kosketus etäisyydellä. Hän ei kuitenkaan ehtinyt edes koukistaa sormiaan, kun viileää vettä norui hänen hiustensa sekaan ja pitkin kasvoja.
Lockhart pudotti pöytärievun lattialle, tarttui Renoa katsetta nopeammalla otteella takin kauluksesta ja retuutti ovelle. Ovi avautui, ja Reno syöksyi Edgen yöhön. Katu tömähti poskeen ja jätti jäljen, jota saattoi kantaa ylpeydellä.
Askeleet tömisivät alas portaita, kunnes punaiset maiharit pysähtyivät Renon kasvojen kohdalle. Uusi nykäys takin kauluksesta pakotti Renon nousemaan takaisin jaloilleen. Hetken ajan Lockhartin kasvot piirtyivät hänen eteensä kahtena.
”Tuolta kadunkulmasta lähtee usein takseja”, Lockhart sanoi ja irrotti otteensa Renon takista. Hän tarttui kiinni leuasta, työntyi lähemmäs, ja yhtäkkiä pehmeät huulet sipaisivat Renon poskea. Suukko tuntui nivusissa asti, vaikka jäi aivan liian pikaiseksi.
”Helvetti, Lockhart…”
”Kysy uudestaan, kun olet selvinpäin ja tarjonnut minulle vähintään kolmet kahvit jossain muualla kuin omassa baarissani.”
Lockhart kääntyi, marssi portaat ylös ja pamautti oven kiinni perässään. Virne palasi Renon huulille.
Ei kommentteja
Kiitos palautteestasi!