Viettelys: Luku 28

Kirjoittajan huomioita: Odotin tämän luvun kirjoittamista todella paljon, samoin sen julkaisemista. Nyt ollaan vihdoin myös jälkimmäisessä pisteessä.

Hauskoja lukuhetkiä!
 
Kuva taas ei sinänsä liity, mutta Eiko (@sultrymistress) Twitteristä teetti Roxella (@Roxlewd) tilaustyön, joka on inspiroitunut tästä ficistä, ja tietenkin halusin jakaa kuvan myös kanssasi! Käy tykkäämässä siitä Twitterin puolella.
 
 


Luku 28

Paljastus


Tifa oli juuri saanut järjestettyä pullohyllyt. Rufus Shinran tuomat paperit pyörivät tiskillä, sillä hän oli pysähtynyt useamman kerran selaamaan niitä. Sopimus vaikutti reilulta. Shinra olisi ainoastaan sijoittaja, Tifa huolehtisi siitä, että asiat pyörisivät käytännössä. Hän saisi palkata tarvittavan määrän työntekijöitä, jotta hänen ei itse tarvitsisi tehdä raskasta baarityötä. Alkuun oli lupa tehdä tappiota. Oikeastaan tarjous oli suorastaan niin avokätinen, että sitä oli vaikea ottaa todesta.

Paperit rahisivat sormissa, kun Tifa selasi nivaskaa eteenpäin. Lopusta löytyi erikseen nidottu pino, joka oli otsikoitu ”7th Heavenin laajennussuunnitelma”. Sydän hypähti Tifan kurkkuun ja salpasi hengityksen hetkellisesti. Kädet tärisivät, kun hän käänsi otsikkosivun syrjään.

”Yläkerran asuintilat ovat remontoitavissa yksityistilaisuuksiin sopiviksi, jolloin on mahdollista laajentaa potentiaalista asiakaskuntaa.”

Tifa kiskoi keuhkonsa täyteen ilmaa ja puhalsi sen hitaasti ulos. Shinra oli määritellyt remontille aikataulun, aloitusaika noin puolen vuoden päästä. Suunnitelma oli hyvä ja nostaisi huomattavasti 7th Heavenin profiilia, mutta karkottaisiko se nykyiset kanta-asiakkaat, jotka olivat tottuneet saamaan kylmän oluen tai naukun tiukkaa valitsemansa musiikin tahdissa. He eivät vuokranneet tiloja yksityisiin juhliin.

Toisaalta alueelle oli viime aikoina muuttanut lisää väkeä, lapsiperheitä. Ehkä pian tanssittaisiin häitä, juhlittaisiin suuria syntymäpäiviä ja muita elämän tärkeitä hetkiä. Edgen tästä osasta ei löytynyt ainuttakaan pitopalvelua tai juhlatilaa, joten kenties Shinran suunnitelma ei ollut vailla järkeä.

Baarin ovi kävi, ja paperit uhkasivat karata ilmavirran voimasta. Tifa läiskäisi käden niiden päälle ennen kuin kohotti katseensa. Cloud seisoi oviaukossa miekka selässään, kunnes astui sisään. Tifan henki tuskin kulki. Hän haistoi mudan, ravan ja ehkä jopa veren. Cloudin silmien alla oli tummat varjot ja jopa sinnikkään piikikäs tukka näytti tällä kertaa nuupahtaneelta.

”Cloud?” Tifa kysyi ja siirtyi baaritiskin toiselle puolelle.

Cloud huokaisi ja pyyhkäisi tukkaansa taaksepäin. Tifa säntäsi hänen luokseen ja kiersi kädet hänen ympärilleen. Hienhaju pisteli nenään, mutta hän ei välittänyt. Ainakin yksi hänen ystävistään oli tullut takaisin.

”Mitä tapahtui?” Tifa kysyi.

Cloudin kädet kiertyivät Tifan ympärille lujaan puristukseen. Ei sellaiseen, joka olisi tehnyt kipeää vaan lämpöiseen ja hellään.

”Me voitimme. Melkein”, Cloud sanoi. ”Saimme Weissin ja Rosson, mutta tohtori Valentine on yhä kateissa. Weissin mukaan Deepgroundissa ei kuitenkaan ole enempää merkittäviä sotilaita, joten tohtori on omillaan. On vain ajan kysymys, että hänet napataan.”

”Entä Yuffien ystävä? Mark?”

”Hän on WRO:n sairastiloissa. Välillä hän vaikuttaa omalta itseltään, mutta hän kyselee Weissin perään huolestuttavan paljon. WRO selvittää, mitä hänelle voi tehdä”, Cloud vastasi. ”On kuitenkin mahdollista, etteivät toisen persoonan kaiut jätä häntä koskaan täydellisesti rauhaan.”

Tifa nielaisi.

”Mutta sinähän… kun sinulla oli Zackin muistot…”

Cloud säpsähti Tifan otteesta ja vetäytyi käsivarren mitan päähän. Hän puisteli päätään niin, että vaalea tukka heilahti puolelta toiselle.

”Tifa, se oli… erilaista. Zackilla ja minulla oli kyllä yhteys sen vuoksi, mitä meille tapahtui, mutta Markin kehossa oli oikeasti kaksi tietoisuutta.”

”Miten muut?” Tifa vaihtoi puheenaihetta.

”Ainakin fyysisesti kunnossa. Olemme vain väsyneitä. Miten sinä jaksat?”

Tifa kertoi lyhyesti voivansa hyvin. Hän mainitsi myös ultraäänitutkimuksen tohtori Clemensin luona, mutta sivuutti Ruden läsnäolon tietämättä itsekään, miksi oikeastaan teki niin. Sen sijaan hän alkoi huomaamattaan puhua Rufus Shinran tekemästä tarjouksesta.

Cloud työnsi Tifan baaritiskin suuntaan ja veti jakkaran alleen. Hän ei vaivautunut laskemaan edes miekkaa selästään, kun ryhtyi selaamaan papereita. Tifa sukaisi omat hiuksensa korvien taakse ja kumartui Cloudin vierelle lukemaan uudestaan.

”Tämä on hyvä tarjous, mutta haluatko oikeasti tätä?” Cloud kysyi.

”En voi hoitaa baaria vauva kainalossa.”

”Rudella lienee varaa lastenhoitajaan…”

Nyt Tifa vuorostaan säpsähti. Cloud oli varmasti oikeassa, mutta ei Tifa vielä halunnut ajatella mitään lastenhoitojärjestelyjä, kun ei ollut edes itse saanut pidellä pikkuista sylissään. Hän kohotti katseensa ja huomasi Cloudin tarkkailevan.

”Kuule, päätit mitä tahansa, meidän pitäisi kertoa muille… missä mennään”, Cloud sanoi ja laski paperit takaisin pöydälle. Hänen kurkunkehränsä keinahti nielauksen tahdissa.

”Aiotko itse kertoa… Renosta?” Tifa kysyi.

Cloud nyökkäsi. Hänen otsansa kurtistui, ja Tifa saattoi melkein nähdä, kuinka ohimolla sykki. Hän laski kätensä Cloudin hartialle ja nosti rauhoittavan hymyn kasvoilleen.

”Pyydetään kaikki tänne ja kerrotaan yhdessä. Silloin huomio ei keskity pelkästään sinuun. Ja minä olen tukenasi, tapahtui mitä vain. Muista se aina.”

Cloud asetti oman kätensä Tifan käden päälle. Sinisissä silmissä oli jälleen eksynyt katse, jonka Tifa oli nähnyt niin monesti. Sydäntä riipaisi ajatella, missä synkissä alhoissa Cloud oli vaeltanut ilman mahdollisuutta puhua niistä kenellekään. Saattoi vain toivoa, että nyt todella alkaisi uusi aika, jossa Cloud löytäisi onnen ja ennen kaikkea itsensä. Alkaisi elää hetkessä eikä sallisi enää menneisyyden haamujen tavoitella itseään kohmeisilla sormilla.

~o~

7th Heavenissa oli kepeä tunnelma, kun Avalanchen jäsenet kohottelivat tuoppejaan voiton kunniaksi. Tifa valmisti drinkkejä, työnsi tarjolle suolaista pikkupurtavaa ja huolehti musiikista. Denzel oli saatu kaverille yökylään, mutta Barret oli tuonut Marlenen mukanaan. Nyt tyttö oli sentään jo yläkerrassa viihtymässä lastenelokuvan parissa, mutta Tifa ei voinut olla luomatta vilkauksia portaikkoon. Jos Marlene kuulisi uutiset, Denzel tietäisi ne pian myös, eikä pojalle ollut tarkoitus kertoa ennen kuin kaikki kuviot olisivat selvillä. Kenties sitä suunnitelmaa täytyi muuttaa.

”Tifa, mitä on tekeillä?” Yuffie kysyi ja tarttui Tifaa käsipuolesta. Toisessa kädessään hän piteli puoliksi juotua tuoppia. ”Sinä ja Cloud olette tosi levottomia.”

Tifa yritti hymyillä, mutta hymy vääntyi irvistykseksi.

”Auts, noin paha? Mitä nyt? Onko vauvalla kaikki hyvin?”

”Erinomaisesti, mutta ajattelimme kohta kertoa… uutiset.”

”Siis Rude-jutun? Okei, käyn näpistämässä kaikkien materiat varmuuden vuoksi ja annan merkin, kun voit aloittaa”, Yuffie sanoi ja iski silmää.

Tifa ei voinut mitään naurulle, joka purkautui hänen huuliltaan. Yuffie oli Yuffie, oli tilanne mikä tahansa. Sentään jotkin asiat elämässä olivat pysyviä.

Yuffie karkasi Tifan rinnalta ja oli vievinään jotain Vincentin taskusta ennen kuin istahti miehen viereen ja nosti peukalonsa pystyyn. Vincent siristi silmiään ja loi Yuffieen pitkän katseen samalla, kun pyöritteli punaviinilasia sormissaan. Hänessäkin oli jotain erilaista kuin ennen, Tifa huomasi nyt. Oli kuin Vincent olisi vihdoin pudottanut synkkyyden viitan hartioiltaan.

Yhtäkkiä baariin laskeutui hiljaisuus. Tifa kääntyi katsomaan hiljentynyttä jukeboksia, ja huomasi Cloudin kääntäneen sen pois päältä. Kysyvät katseet porautuivat mieheen, joka rapsutti takaraivoaan ja laski tuopin kädestään vapaalle pöydälle.

”Minulla olisi vähän asiaa”, Cloud sanoi.

”Paras olla hyvää. Satuin pitämään tuosta kappaleesta”, Cid sanoi ja kohotti viskilasiaan samalla, kun nojautui taaksepäin tuolissaan.

”Et sinä sitä kuunnellut vaan pauhasit Barretille ilmalaivan moottoreista”, Shera huomautti Cidin vierestä. Barret ja Cid naurahtivat yhtä aikaa.

”Mitä olit kertomassa, Cloud?” Vincent kysyi ennen kuin keskustelu ehti riistäytyä käsistä.

”No, siis… tuota… Tehän tiedätte, että Tifalla ja minulla on ollut vähän vaikeaa”, Cloud sanoi.

Kasvot baarissa muuttuivat vakavimmiksi. Lasit laskettiin pöydille, naureskelu hiljeni, ja Cid jopa suoristautui.

”Olemme päättäneet, että jatkamme eteenpäin ystävinä”, Cloud jatkoi.

”Entäs muksu? Lapset tarvitsevat molemmat vanhemmat silloin, kun se on mahdollista. Jos Marlenen äiti eläisi… ” Barret sanoi.

”Sinulle on kolmesti kerrottu, ettei Cloud ole isä”, Shera sanoi. ”Etkö voi jo uskoa?”

Barret murahti ja risti kädet rinnalleen. Tifa oli aina ihmetellyt, miten se onnistui niin taitavasti asekäden kanssa, mutta kaipa vuosien harjoittelu auttoi.

”Cloud ja minä olemme molemmat löytäneet omat tiemme”, Tifa jatkoi Cloudin puolesta. Hän laski vasemman kätensä vatsalleen. ”Lapsi oppii tuntemaan Cloudin setänä, mutta hänellä on isä, joka haluaa olla hänen elämässään.”

Yuffie nojautui eteenpäin omalla paikallaan, mutta hänen katseensa kiersi ympäri huonetta eikä keskittynyt Tifaan tai Cloudiin. Vincent vilkaisi häntä jälleen ja laski kätensä hänen käsivarrelleen puistellen samalla päätään. Yuffie näytti kieltä. Tifaa meinasi naurattaa kaksikon elehdintä, mutta hän sai nielaistua kiherryksen.

”Miten helkkarissa se on mahdollista?” Cid kysyi.

”Älä väitä, ettet tiedä, mistä lapset tulevat”, Shera sanoi. ”Edes sinä et ole noin tampio.”

”Tarkoitan vain, että Tifa ja Cloud…”

”Kuten Cloud sanoi, meillä on ollut vaikeaa. Sinänsä yksityiskohdat kuuluisivat vain meille itsellemme, mutta sanottakoon nyt, että löysimme onnemme toisistamme erillään”, Tifa sanoi. Hänen sydämensä alkoi jälleen hakata. Kämmenet hikosivat niin, että oli pakko laskea vesituoppi pois käsistä.

Cloud astui Tifan vierelle ja puristi pikaisesti hänen kättään. Cloudin kämmen oli vähintään yhtä hikinen kuin Tifan oma, joten puristus jätti niljakkaan tunteen. Niljakkaan mutta silti lämpöisen.

”Minun olisi pitänyt puhua asioista Tifalle, mutta sen sijaan ajauduin toiseen suhteeseen”, Cloud sanoi. Hänen äänensä värähti.

Cid avasi suunsa, mutta Shera läiskäisi käden sen eteen. Barret kohottautui ja heristi asekättään, muttei ehtinyt sanoa mitään, kun Cloud jo jatkoi.

”Muutan pois 7th Heavenista Renon kämpille.”

Baariin laskeutui hiljaisuus, joka sai nurkat jäätymään ja nosti tummat pilvet kohti kattoa. Barretin asekäsi jysähti vasten pöytää, kun hän haukkoi henkeään. Cid tyrkkäsi Sheran käden kauemmas ja kirosi ääneen. Nanakin häntä keinahteli mutta muuten pedosta ei voinut lukea mitään. Myös Vincentin kasvoilla oli läpitunkematon ilme, mutta Yuffien suu sen sijaan lennähti auki ja silmiin syttyi omituinen kiilto, jonka syytä Tifa ei halunnut ryhtyä arvailemaan.

”Ja lapsen isä on Rude”, Tifa jatkoi niin nopeasti, että sanat törmäsivät toisiinsa.

Pöytä melkein kaatui, kun Barret syöksähti jaloilleen. Kirosanat raikasivat seinistä hänen harppoessaan edestakaisin baarissa.

”Kaiken jälkeen, helvetti sentään! Turkeja! Ja vielä ne kaksi saamarin runkkaria! Mikä teitä vaivaa?!”

”Helkkari! Shera, lähdetään. En aio katsella tällaista soopaa!” Cid sanoi ja nousi.

Shera tuijotti miestään ja istui paikoillaan. Naisen katseessa oli enemmän tulta ja tappuraa kuin koskaan. Tifa muisti yhä Cidiä nöyristelleen naisen, mutta nyt siitä naisesta ei ollut jälkeäkään.

”Sinä istut takaisin perseellesi ja kuuntelet jutun loppuun. Ei ole sinun asiasi, kuka on kenenkin kanssa, mutta velvollisuutesi on tukea ystäviäsi”, Shera sanoi.

Tifan hämmästykseksi Cid rysähti takaisin tuoliin ja sieppasi tupakka-askin taskustaan. Shera nappasi kuitenkin askin ja vei vielä tupakankin, jonka mies oli yrittänyt työntää huultensa väliin.

”Etkä vaaranna Tifaa tuolla syöpäkääryleellä.”

Jos Shera saikin Cidin rauhoitettua, Barretia ei pidätellyt mikään. Hän rymisteli yläkertaan ja palasi alas parkuva Marlene sylissään.

”Tämä oli viimeinen kerta, kun Marlene tulee tänne”, Barret sanoi ja mulkaisi sekä Cloudia että Tifaa. ”Marlene ei kaipaa tuollaisia roolimalleja.”

Kukaan ei ehtinyt sanoa mitään, kun Barret oli jo raahannut Marlenen ulos 7th Heavenista ja kadonnut Edgen yöhön. Tifa kiersi kätensä Cloudin hartioiden ympärille ja puristi kevyesti. Cloud värähti.

”Sinulla on oikeus rakastaa ketä tahansa”, Tifa kuiskasi ennen kuin kääntyi katsomaan muita ystäviään. ”Olemme pahoillamme kaikesta, mutta olemme päättäneet näin. Me jatkamme kumpikin omaa elämää tahoillamme valitsemiemme ihmisten kanssa. Haluamme silti pitää teidät kaikki lähellämme, myös Barretin ja Marlenen, vaikka he nyt lähtivät.”

Kuului kirskahdus, ja Yuffie säntäsi paikaltaan. Hän puolittain hyppäsi Tifan ja Cloudin kaulaan. Tifan ohimo kolahti Cloudin päähän, kun Yuffie rutisti heitä kaikkia kolmea yhteen.

”Melkein tekisi mieli ottaa selvää, mikä niissä Turkeissa oikein on niin kuumaa”, Yuffie sanoi.

”Etkö sinä jo tiedä?” Vincent kysyi, ja Cid alkoi rykiä. Shera näytti siltä, että oli tikahtumassa nauruun.

Myös Vincent nousi ja käveli Tifasta, Cloudista ja Yuffiesta muodostuneen halipallon luokse. Hän ei liittynyt ryhmähalaukseen vaan veti Yuffien kainaloonsa. Cloudin silmät levisivät, mutta Tifa repesi hymyilemään. Tämä ilta oli täynnä uutisia!

”Mitä perskuletta täällä tapahtuu?” Cid kysyi ja nousi uudestaan.

Shera huokaisi ja puisteli päätään, ja Nanaki päästi kummallisen hyrinän, joka muistutti etäisesti naurua. Vincent kääntyi katsomaan Cidiä ja veti Yuffien tiiviimmin kiinni itseensä. Tifa ei edes muistanut nähneensä miehen koskaan osoittavan sellaista hellyyttä ketään kohtaan.

”Minä olen entinen Turk ja sinun ystäväsi. Satun olemaan hyvin läheisissä väleissä toisen ystäväsi, Yuffien, kanssa, eikä siinä ole mitään väärää. Ymmärrän sen nyt, vaikka ensin suomin myös itseäni”, Vincent sanoi. ”Jos Cloud on löytänyt onnen Renon kanssa, se ei ole pois meiltä muilta. Kyllä, se on erikoinen ajatus, mutta Cloud on ystäväni, ja seison hänen rinnallaan. Ja mitä tulee Tifaan… Tunnetko ketään parempaa ihmistuntijaa, Cid?”

Cid ei vastannut. Sheran estelyistä huolimatta hän pyyhälsi ulos baarista ja paiskasi oven kiinni perässään. Shera keräsi tavaransa ja kiirehti miehensä perään.

”Olen pahoillani, että Cid on urpo. Kyllä hän muuttaa mielensä”, Shera sanoi ovensuusta. ”Ja minä olen aina tukenanne. Nähdään!”

”Minulle on yhdentekevää, keiden kanssa olette yhdessä”, Nanaki sanoi. ”Pennun haluan kuitenkin nähdä, kun se syntyy. Haluaisin omia, mutta sattuneesta syystä sillä rintamalla näyttää hiljaiselta.”

”Lupaan, että lapsi saa olla tekemisissä kaikkien Avalanchen jäsenten kanssa”, Tifa sanoi. ”Avalanche on minun perheeni.”

Vincent ja Cloud nyökkäsivät Tifan sanoille, ja Yuffie kapsahti uudestaan hänen kaulaansa. Tifa kietoi kätensä ystävänsä ympärille. Hän oli aavistanut, etteivät kaikki ottaisi uutisia hyvin, mutta tilanne oli silti hoitunut paremmin kuin hän oli pelännyt. Ehkä Barret rauhoittuisi myöhemmin, ja Shera saisi puhuttua Cidille järkeä.

Vielä tulisi päivä, jona koko Avalanche hymyilisi yhdessä.

Ei kommentteja

Kiitos palautteestasi!